SAHU Oppisopimus

Siirryin oppisopimuksella vanhainkotiin loppuopintojen ajaksi 2.12.14. Kiirettä on pitänyt kaikin puolin ja alkukömmäilyistä huolimatta kaikki on sujunut erittäin hyvin. Ohjaajani kanssa en ole vielä tehnyt kuin yhden vuoron ja aika paljon joudun asioista ottamaan itse selvää mutta näinhän sitä parhaiten oppii kun tekee töitä sen eteen. Mutta pakko on myöntää että raskasta on ollut ja aina ei jaksaisi nostaa takamusta sängystä mutta noustu on kuitenkin. :) 

Reino

Reino asuu yksin omakotitalossa, lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Poika käy lähes päivittäin häntä katsomassa.

Reinolla on eturauhassyöpä, jota hoidetaan lääkkeillä. Reino joutuu katetroimaan säännöllisesti itseään.

Katetroinnin seurauksena hänellä on estolääkitys virtsatieinfektioiden ehkäisyyn. MIKÄ? Hän joutuu antamaan virtsanäytteen kerran kuussa. OHJAA NÄYTTEENOTTO

Eräänä aamuna virtsaaminen kirveltää ja on lähes mahdotonta. Hän hakeutuu tk:n ensiapuun, jossa hänelle tehdään verikoe tutkimuksia. MITÄ??

VTI paljastuu pyelonefriitiksi. Hänelle tehdään munuaisten uä.  MITEN OHJEISTAT POTILAAN TUTKIMUKSIIN?   



Virtsanäytteenoton ohjaus:  Kysytään kauanko potilas on ollut virtsaamatta. On suositeltavaa että virtsanäyte otetaan virtsasta joka on seissyt rakossa neljä tuntia. Annetaan asiakkaalle kannellinen purkki ja ohjataan vessaan. Ensin hoidettava pesut. kädet huolellisesti. Esinahka vedetään taakse ja suihkutetaan terskaa käsisuihkulla tai pyyhitään veteen kostutetulla paperilla. Jos pesu tehdään paperilla on se toistettava ainakin neljä kertaa. Pesuaineita ei saa käyttää. Päästetään virtsaa ensin wc-pönttöön ja sen jälkeen purkkiin n. ⅔ osaa ja loput päästetään pönttöön. Näin otetaan virtsasuihkun keskiosa. Purkissa olevaan virtsaan ei saa koskea. Kansi kiinni ja jätetään näyte vessaan, hoitaja hakee sen kun potilas on tullut pois vessasta.

Lähte: www.fimlab.fi

Eturauhassyöpä:

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä.

Alkuvaiheessa oireet ovat samat kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa; vessassa usein käyminen, rakko ei tyhjene kunnolla sekä virtsasuihku on heikko. Saattaa esiintyä myös verivirtsaisuutta.

Reino joutuu katetroimaan itseään päivittäin eturauhassyövän takia, sillä kasvain painaa virtsatietä, joten virtsa ei pääse vapaasti kulkemaan.  (Lähde: Terveyskirjasto)

Virtsatieinfektio:

Virtsatieinfektion syntymiseen vaikuttavia riskitekijöitä ovat heikentynyt limakalvopuolustus, sukupuoliyhdyntä, virtausesteet virtsanjohtimissa, sekä erityisesti Reinolla katetrointi sekä Pestään eturauhasen liikakasvu.

Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita.

Pääasiassa virtsatietulehdukset ovat naisten sairauksia, mutta iän myötä myös miesten bakteerivirtaisuus ja infektiot lisääntyvät ja lopulta ovat yhtä yleisiä kuin naisilla.

Infektio varmistetaan keskivirtsanäytteellä, ja siitä tehtävällä bakteeriviljelyllä.

VTI:n hoitoon käytetään yleensä miehillä trimetopriimia tai fluorokinolonia josta kauppanimiä on esim. Ciproxin.

Virtsatieinfektioiden ehkäisyyn käytetään lääkeaineena joko trimetopriimia, kauppanimiä ovat mm. Trimetin, Trimopan sekä Trimex, tai nitrofurantoiinia josta kauppanimiä Nitrofur-C.

(lähde: Terveyskirjasto)

Verikoe

Verikoe yleisin rutiinitarkistuksissa käytetty koe ja se myös on lääkärien käyttämä tapa tarkistaa ihmisen kehon toiminta ja kantaako hän mitään sairauksia. Niillä myös tarkkaillaan elimien toimintaa ja joidenkin tiettyjen lääkkeiden vaikutuksia ja toimivuutta. Niillä selvitetään elinten, kuten munuaisten, maksan,  kilpirauhasten ja sydämen toimintaa. Verikokeet eivät vaadi erillistä valmistautumista, mutta joskus lääkärit voivat pyytää asiakasta olemaan syömättä 8-12 tuntia ennen näytteenottoa.  Kuitenkin ennen verikoetta suositellaan pysymään paikallaan noin 15 min, jotta verenkierto kerkeää tasaantumaan.

Verikokeen aikana asiakkaalta otetaan pieni määrä verta käsivarren taipeessa olevasta suonesta tai sormenpäästä. Kokeen tekeminen on nopeaa ja helppoa, mutta se saattaa aiheuttaa asiakkaalle hetkellistä epämiellyttävää tunnetta, mutta ei yleensä muita reaktioita.

Sen jälkeen laboratoriossa tutkitaan veren kooste ja siitä voidaan eritellä verisolut tutkintaa varten. Testeistä koetetaan selvittää onko asiakkaalla jonkinlaista sairautta.

Esimerkiksi:

• Syöpää
• HIV/AIDS
• Diabetes
• sekä sepelvaltimon tukkeumaa.

Reinolle tehdään P-CRP eli tulehduksen mittaus,  Hb eli hemoglobiinin mittaus, Krea eli Kreatiniini testi, Kystatiini-C sekä muita testejä.

http://www.nhlbi.nih.gov/health/health-topics/topics/bdt/

http://www.musili.fi/munuaispotilaan_opas/munuaispotilaan_opas/munuaistutkimukset/muita_verikokeita

Pyelonefriitti:                                                                                                   Munuaisaltaan ja munuaiset tulehdus.

Munuaisten uä eli ultraääni:

Virtsateiden ultraäänitutkimuksella tutkitaan virtsaelinten, kuten munuaisten, virtsajohdinten, virtsarakon ja eturauhasen tilaa. Tyypillisiä tutkimuksen aiheita ovat mm. verivirtsaisuus, munuaisiin paikallistuva kipu ja erilaiset virtsaamiseen liittyvät oireet. Ultraäänitutkimus tehdään anturilla vatsapeitteiden päältä ja se kestää noin 20 minuuttia. Virtsarakon tulisi olla tutkimuksen aikana täynnä. Jäännösvirtsa voidaan mitata tutkimuksen lopuksi. Lähde: http://www.terveystalo.com/fi/Palvelut-Imported/TUTKIMUKSET/Virtsateiden-ultraaanitutkimus/

Ultraääneen valmistautuessa tulee olla virtsarakon täynnä.

Tulosta Reinolle linkissä olevan potilasohjeen, jonka avulla hän pystyy valmistautumaan. Käyn Reinon kanssa ohjeet läpi yhdessä ja varmistan, että hän ymmärtää ne.

http://www.hus.fi/sairaanhoito/kuvantaminen-ja-fysiologia/Potilasohjeet%20%20Ultrani/Virtsateiden,%20alavatsan%20ja%20eturauhasen%20ultra%C3%A4%C3%A4nitutkimus.pdf

SAHU1 Oma asukas-projekti

Viikko 1

68-vuotias Tamperelainen nainen. Hän on kotoisin Luhalahdesta. Asui tuolloin omakotitalossa kuuden sisaruksensa ja vanhempiensa kanssa. Sisaruksista oli hänelle leikkikaverit ja naapurustossa oli tuolloin paljon lapsia, joiden kanssa myös viettivät paljon aikaa. Vanhemmat olivat postilla töissä, heillä ei ollut maatilaa.

Kävi ala-koulun ja ylä- koulun, jonka jälkeen muutti Tampereelle. Hänellä ei ole varsinaista ammattia mutta  on työskennellyt kaupassa myyjänä ja pesulan vastaanotossa. Tykkää urheilusta, pienistä käsitöistä, nykyinen mieltymys on kodinryhmä, jossa jumpataan yhdessä muiden kanssa. Lempiruoka on liharuuat, lapsena tykkäsi kovasti makaroonilaatikosta.

Hänen mielestään Suomi ei ole kovinkaan paljon muuttunut paitsi tietotekniikkaa on tullut ja liikenne on lisääntynyt. ”lapsena ei tarvinut olla niin tarkka tietä ylittäessä kun liikennettä ei ollut paljoa”

(Asukas ei hirveästi puhu ellei kysele ja olen itse positiivisesti yllättynyt kuinka paljon hän nautti saamastaan ajasta ja kuinka se vaikutti positiivisesti hänen päiväänsä)

Viikko 2

Tarvitsee apua perus arkiaskareissa, kuten peseytyminen koska saattaa kaatua. Pukeutuu itse, tarvitsee apua intiimialueen pesussa (ei saa itse puhdistettua). Käy kuitenkin itse vessassa. Apukatetroidaan n. 3 kertaa päivässä (virtsarakko ei tyhjene kokonaan normaalisti). Kävelee huoneessaan ilman rollaattoria, mutta tarvitsee sitä pitempiin matkoihin. Liikkuminen hitaanlaista. Käy kodinryhmässä (kuntosaliohjaus yhdessä muiden kanssa) liikkumisen ylläpitämiseksi. Hänellä on käytössä myös polvituki, koska polvi yliojentuu. Vessassa apuna tukikaiteet. Aamupalan yhteydessä ottaa Nutridrink juoman ravinnon saannin lisäksi. Lähes päivittäin pakkaa tavaroitaan ja on lähdössä kotiin, yritetään saada hänet kotiutumaan.

Asukkaan toimintakyvyn vahvuudet:

-          pukeutuu ja liikkuu itse

-          ymmärtää ja puhuu

-          keskustelee muiden asukkaiden kanssa

Ylläpito:

-          annetaan tehdä itse

-           kodinryhmä

-          ystävärinki

-          samankaltaisia asukkaita (sosiaalinen kanssakäyminen)

Vajeet:

-          tarvitsee apua hygieniassa

-          apukatetroidaan 3 kert./vrk.

-          saa polvituen itse mutta tarkkaillaan sen laittoa

        Viikko 3

     Hoitotyön periaatteet

     Omatoimisuus:

-          Tuetaan omatoimisuutta

-          Annetaan tehdä itse

-          Jos pukee, syö, peseytyy itse, annetaan, tuetaan ja kannustetaan siihen

-          Työntekijä etenee suunnitelmallisesti ja tietää mitä tekee

-          Ohjeistaa tarvittaessa asukasta/ työntekijöitä

-          Asukkaalla tiedossa asiat joita voi itse tehdä terveytensä ylläpitämiseksi. Kuuluu mm. oikea ravitsemus, riittävä lepo ja kohtuullinen liikunta

      Vastuullisuus:

-          Antaa vastuuta omatoimiseen työskentelyyn

-          Järjissään oleva hoitaa omat henk.koht. asiat itsenäisesti

-          Hoitaja jakaa lääkkeet niin kuin ne kuuluu ja huolehtii että jakajan nimikirjaimet näkyy lääkehuoneen listassa

-          Hoitaa haavan ohjeiden mukaan sitä muuttamatta

-          Huolehtii asukkaista

-          Tiedostaa/ ylläpitää työturvallisuutta

-          Ehkäisee vaaratilanteiden syntymistä

-          Huolellinen hygienia

    Haastattelu:

    Miten jatkuvuus ja yksilöllisyys näkyy hoitotyössä?

    Omatoimisuus:

-          Kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan tarvittaessa

-          Pidetään virikkeitä

-          Ohjataan sosiaaliseen kanssakäymiseen tarvittaessa

-          Toiset pystyvät tekemään paljon itse ja toiset taas ei

-          Jokainen on yksilö ja sen mukaan toimitaan

    Vastuullisuus:

-          Jos on epävarma pyytää apua

-          kertoo tarpeistaan

-          Huolehtii asiat niin kuin pitää

-          Noudattaa toimintasuunnitelmaa

-          Päivittää palvelusuunnitelmia ja työskentelee niiden mukaan

    Mitä tarkoittaa käytännön hoitotyön kannalta?

-          Kuntouttavaa työotetta

-          Olemme vaitiolovelvollisia emmekä riko sitä vaan toimimme sen mukaan

-          Noudatamme palvelusuunnitelmia ja toimintasuunnitelmaa

SaHu 1 Päiväkirja

Olen työssäopissa Ikaalisissa vanhainkodissa.  Perustettu v.1965 ja on ikäihmisten asumis- ja palvelukeskus.  Tarjoaa elinikäisen palveluasumisen kodinomaisissa tiloissa. JPaikka laajensi tilojaan ja uudispuoli avattiin kesäkuun lopulla. Talossa on vanha puoli Päätalo, jossa on kolme kotia, Päätalon ja uudispuolen  välissä on koti, joka on päihde-dementia osasto, jossa kaksi kotia on yhdistetty yhdeksi kokonaiseksi. Uudispuolella on kolme kotia. Asukkaita kaiken kaikkiaan on n.95 ja tilanne elää koko ajan. Itse olen kodilla, joka on uudella puolella. Kodissa on 15 asukasta, joista n.7 on kahden autettavia.



Tiistai 19.8.

Sain itselleni ohjaajan ja olin erittäin tyytyväinen että ohjaajakseni tuli henkilö, jonka kanssa en juurikaan ole työskennellyt. Tutustuin myös paljon omaan asukkaaseen ja vein häntä jumpalle. Päivä oli kaikin puolin suht kiireinen eikä hirveästi kerinnyt huomaamaan ajankulkua. 


Keskiviikko 20.8.

Tänään olin kodilla, jossa on yhdeksän asukasta.  Kaikki lähestulkoon omatoimisia ja kodilla on vain kaksi, kaksin autettavaa.  Sain mittailla verensokereita ja pistellä insuliineja niitä tarvitseville. Lisäksi Oli yhdellä asukkaalla alaselässä häntäluun kohdilla makuuhaava n. sentin syvyinen jota puhdistelin.